Kauden Avajaisreissu Ulkosaarelle       Toukokuun ekan viikonlopun avajaisreissulle saimme vahvistusta Lahdesta, kun Lahden Pingviinit saapuivat vahvalla edustuksella vieraiksemme. Suuntana Taville oli Utö ja siis tietysti Park Victoryn hylky.        Perjantaina pääsimme matkaan vasta muutaman tunnin odottelun jälkeen johtuen jokakeväisestä vesitankkien kloorausrumbasta. Keli oli mukavan keväinen, eli kolea mutta kirkas. Ajelimme puoleen yöhön asti ja pistimme paatin yöksi kiinni Nötön laituriin. Niin väsynyttä porukka työviikon jälkeen oli (ainakin minä), että saunassa ei kiinnittymisen jälkeen tainnut käydä kuin pari sitkeää yökyöpeliä.       Aamulla varhain (saunojien vielä nukkuessa) lähdimme taas liikkeelle ja taitoimme jäljellä olevan parin tunnin matkan Utölle. Tuuli ei puhaltanut kuin hiukkasen, joten keli oli otollinen Parkille kiinnittymistä varten. Riittävän säädön jälkeen saimme pari sukeltajaa veteen viemään köyden hylyn partaaseen kiinni ja siten Tavin kunnialla paikalleen Parkin yläpuolelle.       Veteen mennessä tunnelma oli korkealla. Vaikka Park Victoryllä on tullut monta kertaa käytyä, on silti aina yhtä hienoa päästä uiskentelemaan tämän hienon hylyn ympäri. Jokaisella sukelluksella tuntuu että löytää jotain uutta. Näin kävi varsinkin toisella pulahduksellani, kun könysimme poikain kanssa Parkin hämyisiä loukkoja oikein urakalla. Ja tulihan se pakollinen potkuriakselikin taas nähtyä. Nälkä tosin kalvoi mahaa koko pulahduksen ajan, ruoka kun oli jäänyt syömättä sukeltamisen suuremman kiireellisyysasteen takia. Onneksi sukelluksen jälkeen lasagnea oli vielä tarjolla, kyllä maistui.       Kolmannesta sukelluksesta tuli sitten kaikkein pisin, piti oikein raahata vaihepullo mukana, jotta hylkykierroksen jälkeiset etapit eivät olisi olleet liian pontevat. Köydessä roikkuessa ihmettelimme sukellusparini lämpimän veden tietokoneen toimintaa, se kun päätti laskea minuutit hieman hitaammin kuin meikäläisen koneet. Sukelluksen jälkeen mokoma vielä päätti tuhota kaikki lokitietonsa.         Päivän jo taittuessa illaksi ajaa hurautimme Tavin Utön laituriin ja ryntäsimme saunaan. Siellä sitten tulikin viihdyttyä melkoisen pitkän aikaa, onneksi oli juotavaa nestetasapainon ylläpitämiseen. Puolen yön korvilla Pingviinit rupesivat kovaäänisesti vaatimaan lihaa, joten hätistelimme kapteenin saunasta grillin ääreen. Kätevästi kippari pyöräyttikin kulhollisen pihvejä, joita tuli syötyä aikamoisella ruokahalulla - kyllä sukeltamisesta vaan tulee kova nälkä. Aterian kruunasi marjarahka ja kuvun täytyttyä meikäläisen valtasi armoton unetus, eli peti kutsui. En ollut ainoa väsynyt, kaatoipa yksikin kanssamatkustaja juuri avatun oluensa mereen, koska oli liian uninen juomaan sitä.       Aamusella totesimme tuulen puhaltelevan sen vertaa navakammin, että Parkille ei enää ollut asiaa. Suuntasimme siis Vidskärin kupeeseen ja laskimme ankkurin. Sukelsimme sitten kaikki pitkän ja rauhallisen biodyykin saaren kallioista ja hiekkaista kuvetta ihaillen. Pulahduksen jälkeen nostimme ankkurilekan pohjasta ja lähdimme ajelemaan takaisin kohti Turkua, väsyneinä mutta onnellisina.       Kiitokset kaikille osanottajille mukavasta viikonlopusta, erityisesti Lahden Pingviineille, jotka ovat aina tervetulleita reissuillemme! Teemu Korpimäki